Meta laati alkuvuonna suunnitelman, jossa osaa yhtiön tiimeistä olisi pienennetty jopa 60 prosenttia ja työ olisi siirretty tekoälyagenteille. Reutersin mukaan hanke kulki sisäisellä koodinimellä Project OT. Yhtiö vahvisti suunnitelman olemassaolon mutta kertoi peruneensa sen.

Tapaus on harvinaisen konkreettinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun agenttien luvattu tuottavuus törmää tuotannon todellisuuteen. Metan omat sisäiset mittarit eivät tukeneet hankkeen oletuksia. Häiriöiden määrä kasvoi, ja niiden selvittämiseen kului aiempaa enemmän työaikaa.


Project OT tavoitteli 60 prosentin leikkauksia


Reuters kertoo käyneensä läpi kymmeniä sisäisiä dokumentteja, viestejä ja tallenteita sekä haastatelleensa yli 20 Metan toimintaa tuntevaa henkilöä. Aineiston perusteella johto käynnisti Project OT:n tammikuussa. Lyhenne tulee sanoista organization transformation eli organisaatiomuutos.

Suunnitelmassa tekoäly olisi hoitanut suuren osan siitä päivittäisestä työstä, jota tuhannet työntekijät tekevät. Pienet ihmistiimit olisivat valvoneet agentteja. Osa työntekijöistä olisi siirretty uusiin tehtäviin ja osa irtisanottu.

Yksi henkilöstöjohdon edustaja arvioi Reutersille, että skenaariot olisivat pienentäneet Metan henkilöstöä noin neljänneksellä tai enemmän. Osa säästöistä oli tarkoitus ohjata hyvin suoriutuvien työntekijöiden palkkoihin, erityisesti tekoälyosaajien pitämiseksi talossa. Meta itse kertoo peruneensa hankkeen ennen kuin irtisanomisten lopullinen määrä oli päätetty.

Suunnitelmaan kuului kaksi irtisanomiskierrosta. Ensimmäinen toteutui toukokuussa, ja marraskuulle kaavailtu toinen kierros peruttiin Reutersin mukaan välittömästi sen jälkeen. Meta korostaa, että kyse oli skenaariotyöstä, joka johti lopulta tuhansien työntekijöiden siirtoon uusille tiimeille.



Pitkiä rivejä tyhjiä työpöytiä teknologiayrityksen toimistossa, näytöt pimeinä aamuvalossa.


Mitä "AI native" tarkoitti Metan papereissa


Yksi Project OT:n dokumenteista määritteli tavoitetilan yritykseksi, jossa tekoälytyökalut ja agentit toimivat keskenään, työnkulut on automatisoitu ja uudet toteutukset tehdään tekoäly edellä. Määritelmä oli siis rakenteellinen, ei pelkkä työkaluvalinta.

Samaan määritelmään kuului agenttien myyminen kolmansille osapuolille. Meta aloitti sen kesäkuussa. Sisäinen automaatio ja ulkoinen tuotteistus kulkivat siis samassa paketissa.

Yhtiö käynnisti tänä vuonna pilotin, joka järjesti insinööritiimit, tutkimustiimit ja ainakin kahdeksan muuta tiimiä pienemmiksi ryhmiksi. Taustalla oli lokakuussa julkaistu sisäinen kirjoitus nimeltä AI-Native Playbook.

Kirjoituksessa tuotehallinnan edustaja hahmotteli, kuinka pilotti poistaisi keskijohdon ja käyttäisi agenttiavusteista analyysiä päivittäisten tehtävien priorisointiin. Meta kiisti Reutersille, että tekoäly olisi päättänyt ylennyksistä tai suoritusarvioinneista.



Tyhjä lasiseinäinen kokoushuone, pöydällä tulostettuja organisaatiokaavioita ja seinällä prosessikaavio.


Agenttien häiriöt kasvoivat 40 prosenttia


Sisäisten kirjoitusten mukaan tekoälyagentit tekivät laajoja ja häiritseviä toimia, joita ihmiset eivät todennäköisesti tekisi. Vakavien teknisten ja tietoturvahäiriöiden määrä kasvoi 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Häiriöiden selvittämiseen kuluva työaika kasvoi jopa 70 prosenttia. Luku on hankkeen kannalta ratkaiseva: säästö, joka syntyy tehtävien siirtämisestä agenteille, valuu takaisin siihen, että ihmiset korjaavat agenttien jälkiä.

Meta ei kommentoinut näitä sisäisiä kirjoituksia Reutersille. Ne kuvaavat kuitenkin tuttua kuviota. Agentti, joka toimii laajoilla oikeuksilla ja ilman tiukkaa rajausta, tekee virheensä nopeasti ja suuressa mittakaavassa.

Ero ihmisen ja agentin virheiden välillä ei ole vain määrässä vaan luonteessa. Ihminen epäröi ennen laajaa muutosta, agentti ei. Juuri siksi valvonnan ja peruutusmekanismien on oltava kunnossa ennen kuin tiimikokoja lasketaan.



Konesalin käytävä hehkuu keltaisessa varoitusvalossa, molemmin puolin tummia palvelinkaappeja ja kaapeleita.


Tuottavuusluvut eivät tukeneet suunnitelmaa


Metan teknologiajohtaja Andrew Bosworth kirjoitti kesäkuun alussa, että muutokset yhtiön sisäisiin ohjelmistoalustoihin ja infrastruktuuriin olivat kasvaneet 220 prosenttia vuodentakaisesta. Luku näyttää vaikuttavalta.

Samassa kirjoituksessa oli kuitenkin toinen luku. Muutokset, jotka johtivat uusiin tai parannettuihin ominaisuuksiin Metan käyttäjille, olivat kasvaneet vain 36 prosenttia. Aktiviteetti siis moninkertaistui, mutta lopputulos ei seurannut perässä.

Reutersin mukaan myös maalis- ja huhtikuun tiedot tulevista irtisanomisista heikensivät työilmapiiriä. Samaan aikaan kerrottiin, että Meta seurasi työntekijöiden näppäimistön ja hiiren käyttöä agenttien kouluttamiseksi. Seurantaohjelma on sittemmin keskeytetty.

Heinäkuussa toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myönsi yhtiön kokouksessa, ettei agenttikehityksen kehityskaari ollut viimeisen neljän kuukauden aikana kiihtynyt odotetulla tavalla. Reuters ei kyennyt selvittämään, mikä täsmälleen sai hänet vaihtamaan suuntaa.



Tyhjä johtoryhmän kokoushuone illalla, yksi tuoli käännettynä ikkunaa ja kaupungin siluettia kohti.


Yhteenveto


Metan tapaus ei kerro siitä, etteivät agentit toimisi. Se kertoo siitä, että tuotantokäytön mittarit ovat eri asia kuin demon mittarit. Koodimuutosten määrä kasvoi 220 prosenttia, käyttäjille asti päässeet parannukset 36 prosenttia.

Huomionarvoinen piirre on ajoitus. Meta suunnitteli tiimien pienentämistä samaan aikaan, kun se vasta opetteli agenttien ajamista tuotannossa. Järjestys oli päinvastainen kuin varovaisessa käyttöönotossa, jossa automaatio todistetaan ensin ja rakenteet muutetaan vasta sitten.

Automaatiota suunnittelevalle organisaatiolle opetus on käytännöllinen. Mittaa lopputulosta, älä aktiviteettia, ja laske häiriöiden selvittämiseen kuluva aika mukaan säästölaskelmaan. Muuten leikkaus näkyy budjetissa ennen kuin hyöty näkyy tuotteessa.