OpenAI julkaisi 25. kesäkuuta talousraportin siitä, miten sen Codex-alusta muuttaa työtä. Yhtiön virallisen blogin mukaan tekoälyagentit siirtyvät lyhyistä keskusteluista pitkiin, delegoituihin tehtäviin. Raportti on kirjoitettu yhdessä Columbia Business Schoolin, Whartonin ja Duken tutkijoiden kanssa. Se tarjoaa harvinaisen konkreettisen katsauksen siihen, miten agentteja todella käytetään työpaikoilla. Yhtiön mukaan Codexin viikoittainen aktiivikäyttö yli viisinkertaistui vuoden 2026 alkupuoliskolla.
Mistä tutkimuksessa on kyse
Raportti tarkastelee Codexin taloudellista potentiaalia kärkimallien tasolla. Keskeinen havainto koskee työn yksikköä. Chatbotin kanssa käyty keskustelu on usein lyhyt ja itsenäinen, kun taas agentille annetaan tavoite.
Agentti voi toimia itsenäisesti minuutteja tai tunteja. Se kutsuu työkaluja, tarkastelee tiedostoja, tekee muutoksia ja iteroi kohti ratkaisua. Tämä siirtää työtä yksittäisistä kysymyksistä kohti delegointia. Juuri tämä itsenäisyys tekee agenteista yhtiön mielestä tehokkaimman tekoälytyökalun työhön.
OpenAI kuvaa muutosta neljän trendin kautta yksilö-, organisaatio- ja sisäisten käyttäjien datassa. Jokainen trendi viittaa samaan suuntaan: tehtävät pitenevät ja monipuolistuvat. Codexin käyttö kasvoi käsi kädessä mallien kyvykkyyden kanssa.
Raportti erottuu siitä, ettei se ole pelkkä yleinen ennuste tekoälyn vaikutuksesta. Sen sijaan se nojaa mitattuun käyttödataan varhaisilta omaksujilta. OpenAI myöntää, että kuva on epätasainen: Codex on syvällä yhtiön sisällä mutta yhä kapeampi yksittäisten käyttäjien parissa.
Tehtävät pitenevät
Lähes neljännes kaikista Codex-pyynnöistä koskee tehtäviä, joihin ihmiseltä kuluisi yli tunti. Käyttäjät ovat siirtyneet lyhyistä vuoroista vaativampiin ja pidempikestoisiin tehtäviin. Suunta näkyy selvästi vuoden 2026 alkupuoliskolla.
Toukokuuhun 2026 mennessä 80,6 prosenttia otoksen yksittäisistä käyttäjistä oli tehnyt vähintään yhden pyynnön, joka vastasi yli puolen tunnin ihmistyötä. Yli tunnin työtä vastaavan pyynnön oli tehnyt 70,2 prosenttia. Yli kahdeksan tunnin työtä vastaavia pyyntöjä tekevien osuus kasvoi nopeimmin matalalta tasolta.
Kasvu näkyy myös päivittäisessä ajoajassa. OpenAI:n sisällä raskaimmat käyttäjät ajavat monta tuntia agenttityötä yhden päivän aikana. Kesäkuussa 2026 ylin prosentti tuotti yli 60 tuntia Codex-agenttivuoroja päivässä. Sama kehitys näkyy siinä, että käyttäjät antavat agenteille yhä vaativampia toimeksiantoja.
Tämä työ jakautui useille rinnakkaisille agenteille. Käyttäjät eivät enää pyydä yhtä vastausta kerrallaan vaan orkestroivat monta tehtävää päivän mittaan. Codexin parantunut rinnakkaisuus teki tästä mahdollista.
Käyttö leviää kehittäjien ulkopuolelle
Codexilla on yhä vahva ohjelmistollinen painopiste. Suurin käyttötapaus on edelleen ohjelmistotyö: toteutus, virheenkorjaus, refaktorointi ja dokumentointi. Mukana ovat myös validointi, konfigurointi ja repositorion laajuinen työ. Tämä on odotettua työkalulta, joka alkoi koodausagenttina.
Nopeimmin kasvava ryhmä ovat kuitenkin muut kuin kehittäjät. Elokuusta 2025 lähtien ei-kehittäjäkäyttäjien määrä nousi 137-kertaiseksi yksittäisillä käyttäjillä ja 189-kertaiseksi organisaatioissa. OpenAI:n sisällä kasvua kertyi 12-kertaisesti.
OpenAI:n omassa työssä Codexista tuli ensisijainen tekoälytyökalu kaikilla osastoilla. Insinöörit siirtyivät ensin, mutta laki-, talous- ja rekrytointiosastot ylittivät enemmistökäytön rajan huhtikuussa 2026. Keskimääräinen työntekijä tuottaa nyt yli 85 prosenttia tuotostokeneistaan Codexilla.
Käyttö myös syveni osastoittain. Tutkimuksessa mediaanikäyttö oli kesäkuussa 2026 jopa 56-kertainen marraskuuhun 2025 verrattuna. Asiakastuessa kasvua oli 32-kertaisesti, insinöörityössä 27-kertaisesti ja lakipuolella 13-kertaisesti. Luvut kertovat käytön voimakkaasta syvenemisestä, eivät suoraan tuottavuudesta.
Mitä luvuista kannattaa päätellä
Luvut on syytä lukea varauksella. OpenAI korostaa, että tehtävien kesto on mallin arvioima, ei suoraan mitattu. Yksittäisten käyttäjien luvut perustuvat 0,1 prosentin satunnaisotokseen.
Sisäiset luvut eivät myöskään edusta tavallista yritystä. OpenAI:n työntekijöillä on poikkeuksellisen matala kynnys, syvä tuotetuntemus ja laaja pääsy järjestelmiin. Yhtiö toteaa tämän avoimesti raportissa. Siksi luvut kuvaavat parhaiten sitä, mihin agenttityö voi yltää, kun esteet ovat matalat.
Tokenit eivät myöskään ole sama asia kuin tuottavuus tai laatu. Suuri tokenimäärä kertoo käytöstä, ei valmistuneista tuloksista. Silti se osoittaa, että osa työntekijöistä järjestää päivänsä uudelleen agenttien ympärille.
Yrityksille kysymys ei ole enää siitä, saako tekoälyä käyttää. Se on siitä, mitä työtä agenteille uskalletaan delegoida, mihin järjestelmiin ne pääsevät ja kuka vastaa lopputuloksesta. Ihmisen rooli siirtyy tekijästä työn jakajaksi ja tarkistajaksi. Vastuukysymykset nousevat keskiöön, kun koneet tekevät yhä suuremman osan työstä.
Yhteenveto
OpenAI:n raportti antaa terävän kuvan siitä, miten agentit muuttuvat pikavastauksista työnkulkujärjestelmiksi. Vahvin signaali on käytön leviäminen kehittäjien ulkopuolelle ja siirtymä pitkiin, rinnakkaisiin tehtäviin. Varhaisetkin signaalit kertovat selvästä suunnasta.
Mittarit ovat varhaisia ja osin OpenAI:n omasta poikkeuksellisesta ympäristöstä. Suunta on silti selvä: työn yksikkö siirtyy yksittäisistä kysymyksistä delegoituun, valvottuun agenttityöhön.