Sony Music Publishing ja Warner Chappell Music nostivat perjantaina kanteen tekoäly-yhtiö Anthropicia vastaan. Julkaisijat syyttävät yhtiötä kymmenientuhansien sävellysten luvattomasta käytöstä Claude-mallien koulutuksessa. Kanne jätettiin Kalifornian pohjoisen piirin liittovaltion tuomioistuimeen 28. elokuuta.

Music Business Worldwide kertoi 48-sivuisesta asiakirjasta ensimmäisenä. Kantajat kuvaavat toimintaa yhdeksi historian laajimmista ja räikeimmistä immateriaalioikeuksien loukkauksista. Anthropicin tiedottaja kiisti väitteet ja kertoi yhtiön puolustautuvan oikeudessa voimakkaasti.

Riita ei ole yhtiölle uusi, mutta sen mittakaava on. Aiemmat musiikkialan kanteet ovat koskeneet satoja tai tuhansia teoksia. Nyt puhutaan kymmenistätuhansista.


Kanne nimeää myös Anthropicin perustajat


Poikkeuksellista kanteessa on se, että se kohdistuu myös kahteen ihmiseen. Vastaajiksi on nimetty toimitusjohtaja Dario Amodei ja perustajajäsen Benjamin Mann. Yritysjohtajia haastetaan harvoin henkilökohtaisesti tämän tyyppisissä tekijänoikeusriidoissa.

Kantajien mukaan miehet osallistuivat itse aineiston hankintaan. Kanne väittää Mannin ladanneen kesäkuussa 2021 BitTorrentilla vähintään viisi miljoonaa piraattikirjaa Library Genesis -palvelusta. Heinäkuussa 2022 yhtiön työntekijöiden kerrotaan hakeneen vielä kaksi miljoonaa teosta Pirate Library Mirror -kokoelmasta.

Molemmat luvut ovat peräisin aiemmasta Bartz-oikeudenkäynnistä. Siinä tuomari kuvasi Anthropicin toimintaa varkaudeksi massiivisessa mittakaavassa. Uusi kanne siteeraa myös Mannin sisäistä luonnehdintaa Library Genesiksestä epäilyttävänä palveluna.

Kanteessa on neljä kohtaa. Kaksi ensimmäistä koskevat torrentointia ja kohdistuvat kaikkiin kolmeen vastaajaan. Kaksi viimeistä kohdistuvat vain Anthropiciin ja koskevat suoraa loukkausta sekä tekijänoikeustietojen poistamista.



Paksu pino oikeudenkäyntiasiakirjoja tummalla puupöydällä tyhjässä oikeussalissa


Väitteet aineiston hankinnasta


Kanteen mukaan piraattikirjastot olivat vasta alku. Anthropicin kerrotaan keränneen sanoituksia myös verkkosivustoilta, joilla on lisenssi niiden esittämiseen. Asiakirjassa mainitaan nimeltä MusixMatch ja LyricFind, joiden käyttöehtoja yhtiön väitetään rikkoneen.

Julkaisijat viittaavat lisäksi kolmansien osapuolten aineistoihin. Books3, Common Crawl ja The Pile mainitaan lähteinä, joiden tiedettiin sisältävän luvattomia kopioita. Kanteessa siteerataan Anthropicin sisäistä muistiota, jossa Books3-aineistoa kehuttiin laadukkaaksi mutta sen oikeudellista asemaa pidettiin kyseenalaisena.

Erillisenä väitteenä esitetään käytettyjen kirjojen tuhoava skannaus. Menetelmässä kirjat puretaan sidonnasta ja digitoidaan sivu kerrallaan. Kanteessa lainataan vuoden 2024 suunnitteludokumenttia, jonka mukaan yhtiö ei halunnut hankkeen tulevan julki.

Julkaisijat väittävät myös, että Claude toistaa sanoituksia sanatarkasti vastauksissaan. Aiempien oikeusjuttujen jälkeen lisätyt suojaukset kierretään kanteen mukaan yksinkertaisesti muotoilemalla kysymys uudelleen. Kantajat pitävät tätä erillisenä loukkauksena, joka koskee mallin tuotoksia eikä pelkkää koulutusaineistoa.



Palvelinräkkien rivistö hämärässä konesalissa, sinisiä merkkivaloja ja kaapelinippuja


Korvausvaatimukset nousevat miljardeihin


Sony ja Warner vaativat enintään 150 000 dollaria jokaisesta tahallisesti loukatusta teoksesta. Tekijänoikeustietojen poistamisesta vaaditaan enintään 25 000 dollaria tapausta kohden. Kanteessa yksilöidään kymmeniätuhansia sävellyksiä.

Yksinkertainen kertolasku vie kokonaissumman miljardeihin. Julkaisijat eivät kuitenkaan nimeä yhtä lukua, vaan jättävät sen valamiehistön ratkaistavaksi. Kantajat ovat vaatineet asian käsittelyä valamiehistön edessä.

Lakisääteiset vahingonkorvaukset ovat Yhdysvalloissa tehokas ase juuri siksi, ettei kantajan tarvitse todistaa todellista taloudellista vahinkoa. Riittää, että teos on rekisteröity ja loukkaus osoitetaan. Tahallisuuden osoittaminen nostaa ylärajan moninkertaiseksi, ja siihen kanne selvästi tähtää.

Rahan lisäksi vaaditaan kahta muuta asiaa. Kaikki loukkaavat kopiot on julkaisijoiden mukaan tuhottava. Anthropicin pitäisi myös antaa selvitys siitä, mitä aineistoa Clauden koulutuksessa on käytetty.

Kantajia edustavat asianajotoimistot Oppenheim + Zebrak sekä Pryor Cashman. Ensin mainittu johti aiempaa Bartz-tapausta ja edustaa myös Concordia ja Universal Music Groupia niiden omassa kanteessa. Sama kokoonpano on siis vienyt läpi alan tähänastiset merkittävimmät voitot.



Kiillotettu messinkinen vaaka tummalla marmoripinnalla asianajotoimistossa


Anthropicilla on jo useita oikeusjuttuja


Anthropic sopi syyskuussa 2025 kirjailijoiden kanssa 1,5 miljardin dollarin korvauksesta. Se oli suurin tekijänoikeussovinto Yhdysvaltain historiassa. Tuomari katsoi tuolloin, että koulutus tekijänoikeudella suojatulla aineistolla oli sallittua, mutta aineiston hankkiminen piratismilla ei ollut.

Uusi kanne nojaa vahvasti tuohon ratkaisuun. Julkaisijat esittävät, ettei 1,5 miljardin sovinto riittänyt pelotteeksi. Kanteessa viitataan Anthropicin arvonnousuun ja väitetään yhtiön pitävän korvauksia pelkkänä liiketoiminnan kuluna.

Anthropicia vastaan on nostettu muitakin kanteita. Universal Music Group, Concord ja ABKCO haastoivat yhtiön tammikuussa yli 20 000 teoksesta. BMG:n kanne koskee 493 sävellystä, ja Round Hill Music on nostanut omansa.

Sonyn ja Warnerin mukaantulo tarkoittaa, että kaikkien kolmen suuren musiikkiyhtiön kustannushaarat riitelevät nyt Anthropicin kanssa. Julkaisijat korostavat kanteessa solmineensa itse lisenssisopimuksia tekoälykäytöstä. Vastustus ei siis kohdistu tekniikkaan vaan tapaan, jolla aineisto hankittiin.



Korkeat arkistohyllyt täynnä sidottuja oikeustapauskansioita pitkässä käytävässä


Yhteenveto


Kanne on toistaiseksi laajin Anthropicia vastaan nostettu musiikkialan riita. Se eroaa aiemmista kahdella tavalla: teosmäärä on moninkertainen ja vastaajiksi on nimetty myös yhtiön perustajat henkilökohtaisesti.

Ajoitus on Anthropicille hankala. Kanteessa viitataan elokuussa raportoituun listautumissuunnitelmaan, ja avoimet oikeudenkäynnit painavat tyypillisesti yhtiön arvoa neuvotteluissa.

Ratkaisu voi kestää vuosia. Bartz-tapauksen linjaus erotti toisistaan koulutuksen ja aineiston hankintatavan, ja sama jako määrittää todennäköisesti myös tämän riidan lopputuloksen.