Yhdysvaltain liittovaltion muutoksenhakutuomioistuin Washingtonissa hyväksyi perjantaina puolustusministeriön päätöksen luokitella Anthropic toimitusketjuriskiksi. Äänin 2–1 annettu ratkaisu tarkoittaa, että Pentagon saa jatkaa Claude-mallien käyttökieltoa. Kielto koskee myös yksityisiä yrityksiä, jotka tekevät töitä puolustussopimusten parissa.
Päätös on Anthropicille merkittävä takaisku. Samalla se nostaa esiin kysymyksen, jota koko ala on vältellyt: saako tekoälyn kehittäjä rajoittaa, mihin valtio sen mallia käyttää. Ars Technican mukaan tuomioistuin katsoi, että valtiolla oli oikeus toimia, vaikka Anthropicilla ei ollut pahantahtoisia aikeita.
Kiista alkoi kahdesta käyttörajoituksesta
Riita alkoi talvella, kun puolustusministeri Pete Hegseth vaati Anthropicia poistamaan Clauden käyttöehdoista kaksi rajoitusta. Ne kielsivät mallin käytön täysin autonomisissa tappavissa asejärjestelmissä sekä amerikkalaisten massavalvonnassa. Pentagon halusi tilalle yleisen ehdon, joka sallisi ”kaiken laillisen käytön”.
Anthropic kieltäytyi. Maaliskuun 3. päivänä Hegseth julisti yhtiön toimitusketjuriskiksi, ja presidentti Donald Trump määräsi liittovaltion virastot lopettamaan sen tuotteiden käytön. Luokitus perui Anthropicin sotilassopimukset ja esti muita puolustusalan toimittajia käyttämästä sen teknologiaa.
Anthropic haastoi hallinnon oikeuteen. Yhtiön mukaan kyse oli kostosta, koska se oli vaatinut tiukempaa tekoälysääntelyä ja pitänyt kiinni turvarajoistaan. Toimitusketjuriskin luokitusta on tähän asti käytetty lähinnä vihamielisten valtioiden yrityksiä vastaan.
Kiista on poikkeuksellinen, koska Anthropic on ollut yksi harvoista tekoälylaboratorioista, joka on toiminut aktiivisesti Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden hankkeissa. Clauden käyttö oli levinnyt useisiin virastoihin ennen kieltoa. Nyt ministeriön ja sen alihankkijoiden on korvattava malli muilla vaihtoehdoilla.
Tuomioistuin: kieltäytyminen on toimitusketjuriski
Enemmistön perustelut kirjoittanut tuomari Gregory Katsas nojasi lakiin, joka koskee liittovaltion hankintojen toimitusketjun turvallisuutta. Sen määritelmä kattaa ”minkä tahansa henkilön” toimet, joilla järjestelmän käyttö voidaan estää tai häiritä. Katsasin mukaan sana ”estää” sopii tilanteeseen, jossa Anthropic rajoittaa Clauden toimintoja valtion käytössä.
Tuomioistuimen mukaan Anthropic myöntää itse koodaavansa Claudeen rajoituksia, jotka estävät yhtiön ei-toivomat tehtävät. Näin on käynyt useammin kuin kerran myös valtion käyttäjille. Esimerkkinä mainittiin vuoden 2025 tapaus, jossa Claude kieltäytyi käsittelemästä tautikeskus CDC:n tartuntatautien torjuntaan liittyviä kehotteita.
Ratkaisevaksi nousi myös kiista meneillään olevasta sotilasoperaatiosta ulkomailla. Pentagon ei ollut varma, kielsivätkö sopimusehdot Clauden käytön siinä. Tuomioistuimen mukaan ministeriö saattoi perustellusti pelätä, että Anthropic muokkaa mallia niin, ettei se suorita tarpeellisiksi katsottuja tehtäviä.
Katsas tunnusti tapauksen vaikeuden. Hänen mukaansa sekä liian rajoitettu malli, joka sammuu kesken operaation, että rajoittamaton malli, joka hallusinoi vääriä kohteita, ovat vakavia turvallisuusuhkia. Riskien punnitseminen kuuluu kuitenkin presidentille ja ministerille, ei tuomioistuimelle.
Eriävä mielipide ja ristiriita Kalifornian kanssa
Tuomari Karen Henderson oli eri mieltä. Hänen mukaansa toimitusketjuriskin käsitettä olisi pitänyt tulkita suppeammin. Henderson varoitti, että päätöksen jälkeen jokainen Anthropicin korvaaja joutuu samaan asemaan: joko se hyväksyy ministerin vaatimukset tai se leimataan kansalliseksi turvallisuusuhaksi.
Ratkaisu on ristiriidassa Kalifornian pohjoisen piirin tuomioistuimen elokuisen päätöksen kanssa. Tuomari Rita Lin katsoi siellä, että hallinnon laajempi kielto oli laiton ja rikkoi sananvapautta. Hänen mukaansa kansalliseen turvallisuuteen vetoaminen ei ole avoin valtakirja rangaista hallituksen arvostelijoita.
Erilaiset lopputulokset selittyvät osin eri laeilla. Kalifornian tuomioistuin arvioi lakia, jossa toimitusketjuriski rajataan vihamielisten tahojen tahalliseen sabotaasiin. Washingtonin tuomioistuin sovelsi väljempää hankintalakia, jonka tulkinnassa sillä on yksinomainen toimivalta. Käytännössä Pentagonin kielto pysyy voimassa, mutta muiden virastojen kielto on kaatunut.
Mitä päätös merkitsee tekoälyyrityksille
Anthropic ilmoitti olevansa kunnioittavasti eri mieltä ja harkitsevansa kaikkia vaihtoehtoja. Yhtiö voi pyytää asian käsittelyä koko muutoksenhakutuomioistuimen kokoonpanossa tai hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Kumpikaan ei ole taattu, sillä molemmat myönnetään harkinnan mukaan.
Laajemmin päätös asettaa rajan sille, kuinka paljon tekoälyn kehittäjä voi ohjata malliensa käyttöä valtion asiakkaalla. Käyttöpolitiikat ja mallin sisäänrakennetut turvarajat ovat alan vakiintunut käytäntö. Nyt ne voidaan tulkita riskiksi, jos asiakas on puolustushallinto.
Muille mallintoimittajille viesti on selvä. Puolustussopimuksia tavoittelevat yhtiöt joutuvat punnitsemaan, säilyttävätkö ne omat käyttörajoituksensa vai hyväksyvätkö ne asiakkaan määrittelemän käytön kokonaan. Myös puolustusalan alihankkijat joutuvat varmistamaan, ettei niiden ohjelmistoketjussa ole Claudea.
Yhteenveto
Washingtonin muutoksenhakutuomioistuin hyväksyi äänin 2–1 Pentagonin päätöksen pitää Anthropic mustalla listalla. Enemmistön mukaan Clauden sisäänrakennetut käyttörajoitukset voivat estää mallia suorittamasta laillisia sotilastehtäviä, mikä täyttää toimitusketjuriskin määritelmän.
Päätös muuttaa tekoälyn käyttöpolitiikkojen asemaa valtion hankinnoissa. Toimittajan asettamat turvarajat voidaan jatkossa nähdä riskinä, ei pelkästään vastuullisuutena.
Oikeustaistelu ei ole ohi. Kalifornian tuomioistuimen vastakkainen päätös ja Anthropicin mahdolliset jatkovalitukset pitävät asian auki, ja lopullinen ratkaisu voi päätyä korkeimpaan oikeuteen.